6. marraskuuta 2016

Omenasta androidiin/allikkoon

Myönnän olevani uskollinen Apple fani. Omalla kohdallani ensimmäinen omenafirman tuote oli vuonna 2009 hankittu Mac Mini pöytäkone. Samainen kone on ollut päivittäisessä käytössä ja sillä samalla koneella näpyttelen myös tätä blogipostausta. Kukaan ei kiellä etteikö Apple tuotteiden uushankintahinta olisi korkea, mutta käyttökokemus yhdistettynä vuosien käyttöikään on hankintatilanteessa kallistanut vaakakupin omppufirman tuotteiden puoleen. Vuosien saatossa on kotiovesta kannettu sisään kaikenlaista Apple logolla varustettua hyödykettä, vielä ei ole kaduttanut. 

Sitten itse asiaan eli puhelimeen ja sen vaihtamiseen. Lokakuun 14. päivä vuonna 2011 julkaistu Applen iPhone 4s on toiminut luotettavana työjuhtana viiden vuoden ajan. Puolen vuosikymmenen käyttöikä mille hyvänsä elektroniikkalaitteelle lienee kiitettävää lähestyvä suoritus, mutta toisaalta, olen nykyisen televisioni ostanut Suomen markoilla. :) Ai niin, se puhelin...  32 gigan muisti on ollut riittävä parin tuhannen biisin musiikkikirjastolle, matkassa on myös kulkenut tusinoittain hyödyllisiä ja ei-niin hyödyllisiä appeja. Kymmeniä hyviä muistoja on tallennettu satojen kuvien muodossa. Elämä Varsinais-Suomen hedelmättömillä aroilla on kuitenkin opettanut - mikään ei ole ikuista.

Aivan yllättäen, kuin salama ukkospilvestä, eräänä päivänä tuo karu totuus sitten iski vasten kasvoja: Mikään ei ole ikuista, ei edes moderni viihde-elektroniikka. Olen pudottanut puhelimeni yhden kerran liikaa (näyttö halki), luuria on vuosien saatossa ladattu satoja kertoja (akku kertaalleen vaihdettu), eikä laitteen suorituskyky enää vastaa nykypäivän vaatimuksia. Viimeisin käyttöjärjestelmäpäivitys ja sen mukanaan tuoma käytön hitaus katkaisi käyttäjän pinnan, oli aika tihruilla vihreämpää ruohoa aidan toisella puolen.





Monena vuotena olen odotellut syksyä ja uuden iPhonen julkistamista. Pohdin ja aprikoin tarvitsinko uutta puhelinta. Julkaisut tuli ja meni, mutta huomasin tulevani mainiosti toimeen vanhalla luurillani. Tänä vuonna olin pukenut ostohousut jalkaan jo hyvissä ajoin ja uuden iPhonen julkaisupäivänä olin käytännössä tehnyt päätökseni kilpailijan leiriin siirtymisestä. Seuraavassa syväluotaava ja kattava analyysi syistä jotka vaikuttivat Samsungin hankintaan: Hinta. Miten päädyin kyseiseen malliin? Tutkailin operaattoreiden myydyimpien puhelinmallien tilastoja parilta edelliseltä kuukaudelta, katsoin laitteelle käyvän hinnan (alle 200€) ja kipaisin lähimpään kivijalkakauppaan puhelinta hakemaan. Luonteeni vastaisesti jätin vertailut, priorisoinnit ja teknisten tietojen vertailun muille. Halusin puhelimen joka oli edullinen, mutta omaan käyttööni riittävä. The phone which just works*, you know.


Samsung J5 2016

Uusi puhelin oli ilahduttava tuttavuus. Luuri oli aiempaa suurempi ja näyttö kirkkaampi. Puhelin myös täytti megavaativan käyttäjän kriteerit: Se oli ohut, valkoinen ja naarmuton, ja se näyttökin oli iso. Samsungin Android käyttöjärjestelmä poikkeaa Applen iOS:stä jonkin verran, mutta jo muutaman minuutin näpyttelyn jälkeen luurin käyttö alkoi sujua.

Samsung J5 tuli taloon ja konffaus alkoi. Käyttöönotto oli kivutonta myös siitäkin syystä että Android on Googlen luoma käyttöjärjestelmä, joten Google käyttäjätunnuksen ja salasanan laitteeseen näpyttämisen jälkeen erinäiset palvelut alkoivat toimia automaagisesti. Ne jotka eivät toimineet (esim kalenteri synkka OSX/iOS/Android) itsekseen, sain toimimaan hyvin pienellä vaivalla.

Fundamentaalinen idea kaikissa nykyaikaisissa mobiililaitteissa on sama; ostat aihion ja muutamalla näppärälla ranneliikkeellä asennat kaikki omalle käytöllesi merkitykselliset sovellukset. Kirjaudut sisään palveluihin ja avot, homma fudaa kunnes laite tulee tiensä päähän. Osta uusi laite, repeat. Aina uuden puhelimen ostaessasi saat vähän lisää megapikseleitä, milliampeeritunteja ja megahertsejä. Tohdin väittää että kaikkien valmistajien kaikki mallit ovat tavalliselle tallaajalle aivan riittäviä. Lompakon paksuus määrittelee hankitun mallin, erottautumishalu valmistajan.


Vanha iPhone 4S 2011 vs. Samsung J5 2016


Muutaman viikon käytön jälkeen huomaan että viisi vuotta vanha iPhone peittoaa käytettävyydessä tuoreemman Samsungin mennen tullen. Tai no, ehkei ihan noin reilusti koska todellisuudessa erot eivät ole suuria, mutta siellä täällä nähtävät pienet käyttöön liittyvät helpotukset aiheuttavat hatunnoston Cupertinon suuntaan, insinöörit ovat todella pohtineet miten asioita voi tehdä helpommin. Esimerkiksi ylimääräiset näppäinpainallukset on Applessa karsittu minimiin.

Toki Samsungissa on myös omat vahvuutensa. Eikä ihan pienimpänä hinta, Samsung J5 200€ vs. iPhone 7:n 780€. Eipä tietenkään ole reilua vertailla Samsungin edullisen pään luuria Applen vastikään julkaistuun huippumalliin, mutta tähän puhelimeen asti luurin valintakriteerinä on ollut se että käytetty teknologia on ollut verrattain tuoretta. iPhone 4S tuskin jää viimeiseksi omppuluuriksi joka tähän talouteen hankitaan.

iPhone 8:n julkaisua odotellessa lähden lenkille.

*...the phone that works. No eipä se sitten toiminut. Jokin aika sitten Samsung lakkasi tuottamasta ääntä. Sekä soittoäänet, että notification äänet mykistyivät. Värinähälytys, mikrofoni ja kaiutin toimivat edelleen, eli tyystin käyttökelvottomaksi kapula ei sentään muuttunut. Uudelleenkäynnistys ei korjannut tilannetta, joten lähellä oli että oma Android taipaleeni olisi jäänyt muutaman viikon mittaiseksi. Pari uudelleenkäynnistystä höystettynä tiukalla sadattelulla palautti luurin äänet, nähtäväksi jää miten pitkäksi aikaa. En muista että iOS olisi käyttäytynyt mokomalla tavalla, en myöskään uskonut että Androidia täytyy fiksata Windowsista tutulla tavalla. Täältä tähän.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti