26. kesäkuuta 2012

Tahko tulee - olenko valmis?

Viikonloppuna pitäisi autoilla pohjoisen suuntaan osallistumaan Suomen suurimpaan ja kauneimpaan maastopyörätapahtumaan, Tahko MTB:n. Mikä tilanne on juuri nyt?

Hirmuinen satsi Maximin energiageelejä, check
Spessun Enduro korjaustelineessä palasina parvekkeella, check

Edellytykset vaikka mihin. Näillä mennään.

27. maaliskuuta 2012

Viimeinen päivä paketissa

Jäsenet Korelin & Rosama saivat ajokiintiön täyteen jo eilen, tänään parannetaan maailmaa sohvalta käsin. Peippo & Anssi kävivät reissun päätteeksi testaamassa Cable Car -trailia eilisen suunnitelman mukaisesti. Herrat kehuivat polkua kilpaa, mutta päätyivät takaisin majapaikkaan jo parin tunnin kuluttua. Stumpjumperin vuotavan keulan lisäksi Foxin iskari sylki öljyt pihalle kerta-annoksena. Taitaa polut poiketa hieman kotimaisista?

Kansalainen-Kaasalainen valitsi päivän ohjelmaksi (aamuisen juoksulenkin lisäksi) XC ajelua brittien kanssa. Toivottavasti ei nähdä lisää ruhjeita...

Fillari pakattu maailmanennätysajassa, kiitos Evocin kuljetuslaukun. Nyt voisi käydä beachillä jos ei olisi jäätävän kylmä. Ihme paikka

23. maaliskuuta 2012

Kahden päivän polut & huomisen pläni

SportsTracker palvelussa kahden päivän ajelut ilman kummempia sepustuksia, ST harjoituksen kommenttikentässä muutama sananen eilisistä ajoista

Internet takkuaa ja miniläppäristä loppuu puhti, huomenna vuorossa Lakesit. El Chorro (vaimikäsenytoli) oli viime vuoden yksi kohokohdista, hauska nähdä miten paljon edellisestä kerrasta muistaa. Pitkähköä pakettiautosiirtymää lukuunottamatta päivä oli maastopyöräilyä parhaimmillaan.

Reissun riemua rajoittaa 2012 mallisen Enduron rikkoutunut takaiskari, huollossa oleva Mojo (joka muuten löytyi huollettuna Gäri Fisherin hoteista) ja lämpötilaa laskeva keväinen puhuri.ö

Päivä vapaalla

Golfia se on minigolfikin. Appi kutistaa kuvia ja tekee niistä sotkuisia, great

The crib

Vapaapäivä

22. maaliskuuta 2012

Erään päivän ilta

Päivän alkuun tuhti aamiainen (Hannu tosin nyppäsi pohjiksi 15 kilsan juoksulenkin). Fillarit pakuun ja kyyti Sram test trackin tienoilla olevalle helipadille. Siitä 7 kilsan ylämäkireeni (sinne missä ne koululaiset oli viime vuonna). Tällä kertaa ei tarvinnut lopettaa siihen, vaan kapuaminen jatkui tunkkaamalla/kantamalla pyöriä. Tiedä sitten oliko vaivan arvoista, mutta kaikkiaan 1.5h myöhemmin oltiin muuten helvetin korkealla! Pakollisten valokuvien, maisemien ihmettelyn ja renkaan paikkausten jälkeen keula alaspäin ja jarrut irti! 3 minuuttia myöhemmin rengas puhki (kiitos Stanille paikkauksen helppoudesta), ukko turvalleen (kiitos On-Onelle että pitkähihainen ajopaita pitää kaiken veren sisällään) ja viime kesänä telottu olkapää jotensakin arkana. Vinkeä tunne kun traili näyttää pääpiirteittäin tasaiselta, mutta vauhti kiihtyy itsestään. Kädet jarruille kunnes kramppi pakottaa pysäyttämään 5 kilometrin ja vajaan 700 horisontaalimetrin jälkeen. Fireroad, babyhead ravine & lunch: aamupäivä valmis.

Iltapäivä alkoi asfalttikapuamisella jonka piti kestää 20 minuuttia, alle tuntia myöhemmin oltiin huipulla. Satula alas, kaikkien puskien läpi ja yllättäen; renkaan paikkaus. Sierran oppaat eivät ilmeisesti ole löytäneen tubeleksen autuutta?!? Ylös, alas, eteen, taakse. Ei aavistustakaan miten pitkään, mutta päädyttiin kuitenkin tuttuun paikkaan kuivuneen joen uomaan, siitä puolisen tuntia ja beachi näkyvissä. Home sweet home! Päivä pulkassa? Not really: Ibis oli pyöräyttänyt keskiölaakerinsa viimeisen kierroksen ja tarvitsi uuden. Uusi järjestyi ihmeen helposti & edullisesti. Time for celebration & dinner. Tennari kohti Tipi Tapasta ja evästä suuhun. Mieleen jäi oivallinen ruoka ja runsaalla kädellä kaadetut drinksut. Limoncello tuopin jälkeen on keski-ikääntyvän miehen nukkumaanmenoaika

21. maaliskuuta 2012

Some photos

Pitkä päivä, hienoja polkuja, ei ruumiita (mutta sentään vähän verta).

Pyörät kasassa, ukot juotettu, nyt nukkumaan. Tästä se lähtee

Airplane mode

Löydettiin maailman suurimmalla parralla varustettu Oulun mies Helsinki-Vantaan kentältä, pyydettiin mukaan. Herran fillarikin oli mahtunut koneeseen ja näin matka pääsi jatkumaan. Jorma Pulkkista ei yllättäen näkynyt Malagan koneessa, mutta muuten matkustajat olivat kuin suoraan Fuengirola -näköisestä Tosi TV:stä. Kaikki harmaan sävyt näyttävästi edustettuina.

Tänään vielä plänissä fillarin kasausta & pikaruokaa. Ai niin, blogin kirjoittaminen iPhoneitse(?) vaatii pirun pieniä sormia, lehmän hermoja tai jumalattomasti aikaa. Keneltä löytyy enemmän kuin yksi edellämainituista?

20. maaliskuuta 2012

Lunch @ airport

Multiple transportation methods...

Pakettiauto, linja-auto, lentokone, pakettiauto. Montako kulkinetta tarvitaan että pääsee fillaria ajamaan?

Neljän kuskin armada pakkasi itsensä ja pyöränsä klo 12 lähtevään Tsadin bussiin. Ryhmän viides jäsen lähtee mukaan Oulusta. Valitettavasti Blue1 liikennöi Oulu-Hki väliä niin pienellä koneella ettei siihen mahdu polkupyörä kyytiin, ehkä.

19. maaliskuuta 2012

Korkean paikan leiri lähenee

Reissun tärkein vempele eli fillari pakattu laukkuun odottamaan huomista starttia kohti Malagaa. Viikko toivottavasti lämpimässä kelissä tuo tervetulleen muutoksen arkeen. Autolla mäet ylös, painovoimalla polkua alas. Maistuis varmaan sullekin?